Arvonlisäveroon liittyvää raportointia kehitetään lähivuosina. Uudistuksen tavoitteena on mm. harmaan talouden torjunta ja sitä kautta reilumpi, tasapuolisempi kohtelu yritysten kesken ja luonnollisesti myös oikean verokertymän varmistaminen. (Verohallinto 2023a.)
Raportoinnin kehittäminen tarkoittaa käytännön tasolla arvonlisäveroilmoituksen tietosisältöön tehtäviä tarvittavia tarkennuksia. Muutosten tarpeellisuutta perustellaan mm. sillä, että Verohallinto saisi tarkemman kokonaiskuvan yrityksen arvonlisäverollisesta liiketoiminnasta sekä tiedon mahdollisista erityis- ja poikkeustilanteista, joita pidetään arvonlisäveroriskeinä. Reaaliaikainen ilmoittaminen mahdollistaisi reaaliaikaisen valvonnan ja sitä kautta myös ohjauksen niille asiakkaille, joille se olisi tarpeen. Näin voitaisiin säästää myös viivästysseuraamuksissa, joita syntyy virheellisesti tehdyistä ilmoituksista jälkikäteen valvottuna. (Verohallinto 2023b.)
Verohallinnon selvitystyö lähtee siitä, että käytäntöön vietynä reaaliaikainen arvonlisäveron raportointi edellyttäisi lasku- ja kuittikohtaista raportointia. Edellä mainittu olisi mahdollista toteuttaa sähköisestä taloushallinnon järjestelmästä, rajapintojen välityksellä, suoraan verottajan järjestelmään. Tämä puolestaan mahdollistaisi sen, että sähköiset ilmoitukset tuottaisivat valmiin arvonlisäveroilmoituksen ja verovelvollisen tehtävänä olisi tarkistaa lopputulos. Tavoitteena on hallinnollisen taakan keventäminen, joka todennäköisesti palvelisi ja helpottaisi etenkin pienten yritysten toimintaa. (Verohallinto 2020.)
Tällä hetkellä aikataulu on avoin ja Verohallinnon selvitys ehdotuksineen on annettu valtiovarainministeriölle päätettäväksi (Verohallinto 2023c). Vaikka itse koen, että sähköinen taloushallinnon järjestelmä, tekoälyn ja robotiikan ratkaisut ovat enemmän kuin tervetulleita, voi reaaliaikaiseen arvonlisäveron ilmoittamiseen liittyä myös ongelmia. Lähtökohtaisesti yrityksissä on vielä monia sellaisia toimijoita, joissa ei ole edes sähköistä tiliotetta ja kirjanpitoa tehdään niin sanottuna mappikirjanpitona. Heidän osaltaan muutos olisi merkittävä ja edellyttäisi uuden tai uusien järjestelmien käyttöönottoa myös yrityksen omassa päivittäisessä toiminnassa. Vaihtoehtona on ulkoistaa kaikki, eli kirjanpidon lisäksi myös kirjanpidon osa-alueet, esimerkiksi myynti- ja ostoreskontra. Tämä puolestaan kasvattaisi kustannuksia taloushallintopalveluiden osalta ja myös muiden palveluiden, kuten järjestelmätoimittajien, pankkien jne. Toisaalta kirjanpidon tehtävien uudelleen organisoinnin tulisi vapauttaa työaikaa varsinaiseen tuottavaan työhön ja näkyisi mahdollisesti liikevaihdon kasvuna. Huomionarvoista on sekin, että sähköisen järjestelmien käyttäminen edellyttää myös it-taitoja, joita ei välttämättä jokaiselta pienyrittäjältä löydy.
Reaaliaikainen arvonlisävero herättää mielipiteitä molempiin suuntiin. Toisaalta tasapuolinen kohtelu yrityksen koosta riippumatta ja ohjauksen saaminen tarvittaessa nopeasti, ovat asioita, joita on helppo pitää hyvinä. Kolikon toisella puolella onkin sitten erilaiset järjestelmävaatimukset ja niiden kustannukset. Tulevaisuus näyttää, millä tavoin ja millä aikataululla tätä muutosta mahdollisesti viedään eteenpäin.
Lähteet
Verohallinto. 6.3.2023, a. Alv-raportoinnin tulevaisuus. [Verkkosivu]. [Viitattu 11.10.2023]. Saatavana: Alv-raportoinnin tulevaisuus – vero.fi
Verohallinto. 6.3.2023, b. Alv-raportoinnin tulevaisuus. [Verkkosivu]. [Viitattu 11.10.2023]. Saatavana: Alv-raportoinnin tulevaisuus – vero.fi
Verohallinto. 6.3.2023, c. Alv-raportoinnin tulevaisuus. [Verkkosivu]. [Viitattu 11.10.2023]. Saatavana: Alv-raportoinnin tulevaisuus – vero.fi
Verohallinto 13.10.2020. Tavoitteena reaaliaikainen alv-raportointi. [Verkkosivu]. [Viitattu 11.10.2023]. Saatavana: Lasku- ja kuittikohtainen raportointi – vero.fi